Ostaja ei maksa kansiorakenteesta, ohjelmistotilauksista tai kaapissa olevasta käsikirjasta. Hän maksaa varmuudesta, että työ jatkuu ilman että hän on riippuvainen siitä, kuka juuri nyt sattuu istumaan tuolilla. Prosessit ja järjestelmät ovat siitä todiste, tai niiden puuttuminen on todiste päinvastaisesta.
Tämä painoarvo on muuttumassa. Niin kauan kuin prosessit koostuivat lähinnä ihmisten välisistä sopimuksista, kysymys oli: onko se kirjattu paperille ja pitääkö kukaan siitä kiinni jatkossa. Nyt kun osa tästä työstä siirtyy AI:n hoidettavaksi, osittain ihmisen valvonnassa ja osittain täysin itsenäisesti, kysymys muuttuu: mikä osa tästä prosessista jatkuu, jos nykyiset työntekijät eivät ole enää mukana, ja mikä osa riippuu tiedosta, joka on olemassa vain ihmisten päässä.
Joka prosessin läpi kulkee kolme kategoriaa. Joitakin vaiheita AI voi ottaa hoitaakseen jo tänään: tietojen kirjaaminen, asiakirjojen täydellisyyden tarkistaminen, vakioraporttien laatiminen. Toiset vaiheet jäävät osittain ihmistyöksi, jossa AI tekee ehdotuksen ja työntekijä hyväksyy tai hylkää sen perustellusti. Ja osa jää ihmistyöksi, koska se vaatii harkintaa, jota ei voida kaapata säännöiksi.
Ero yritysten välillä ei ole toimialassa tai koossa, vaan siinä, miten prosessi on dokumentoitu. Prosessi, joka on tallennettu järjestelmään selkeine vaiheineen ja siirtymäkohtineen, on helpompi siirtää osittain AI:lle kuin prosessi, joka elää yhden työntekijän kokemuksessa. Yrityksissä, joissa työ on jo dokumentoitu järjestelmiin, AI ottaa nopeasti osan siitä hoitaakseen. Yrityksissä, joissa työ kiertää edelleen sähköpostien, puhelujen ja hiljaisten sopimusten varassa, tätä muutosta ei vielä nähdä, ja juuri se on asia, jonka ostaja huomaa.
Ostaja ei katso aikomuksia, vaan jälkiä. Onko olemassa ajantasainen prosessikuvaus, vai elääkö prosessi vain omistajan kalenterissa. Toimivatko järjestelmät vakioasetuksilla, vai räätälöinnillä, jota kukaan ei enää osaa selittää. Onko olemassa loki siitä, kuka on hyväksynyt mitä vaihetta, vai täytyykö se kysyä suullisesti jälkikäteen. Ja yhä useammin: mikä osa prosessista toimii jo AI-tuella, ja on tämä dokumentoitu niin, että se on siirrettävissä, vai onko tämä tieto vain sen henkilön hallussa, joka sen on rakentanut.
Omistajariippuvuusindeksi liittyy tähän suoraan: prosessi, joka toimii vain omistajan valvonnassa, painaa hintaa enemmän kuin prosessi, joka toimii itsenäisesti. Siitä, miten tämä liittyy omistajan henkilöön, voitte lukea kohdasta miten omistajana tulette vähemmän korvaamattomaksi omalle yritykselleenne.
Ei ole olemassa prosenttilukua, joka pätisi kaikkiin yrityksiin, se riippuu toimialasta, prosessin monimutkaisuudesta ja siitä, miten tuoreesti järjestelmät on rakennettu. Sen sijaan voidaan määrittää: prosessi kerrallaan, mikä osa vaiheista voidaan jo tänään suorittaa ihmisiä tarvitsematta, mikä osa voidaan suorittaa valvonnassa, ja mikä osa jää pysyvästi ihmistyöksi. Sen jälkeen: on tämä dokumentoitu järjestelmään, vai nojaako se johonkuhun, joka pitää sen mielessään.
Kolme kysymystä antavat ensimmäisen kuvan. Onko olemassa kirjallinen kuvaus ydinprosesseista, jota myös toinen henkilö pystyisi seuraamaan. Onko järjestelmät rakennettu toistettavuutta varten, vai poikkeuksia varten, jotka ratkaistaan aina uudelleen kerta kerralta. Ja onko olemassa osoitettavissa oleva osa työstä, jonka kohdalla on jo nyt varmaa, että AI suorittaa tai tarkistaa sen, ihmisen arvioidessa tuloksen.
Parantaminen ei ala uuden järjestelmän hankkimisesta, vaan siitä, että dokumentoidaan mitä jo tapahtuu. Kartoitettu prosessi näyttää, mitkä vaiheet soveltuvat siirrettäväksi AI:lle ja mitkä vaiheet vaativat edelleen harkintaa. Tämä ero on juuri se kohta, jossa tuloksen laatu punnitaan eri tavalla: säästö, joka on kiinnittynyt itse prosessiin, painaa enemmän kuin säästö, joka riippuu yhdestä työkalusta tai yhdestä toimittajasta, kuten kuvattu kohdassa miksi tuloksen laatua arvotetaan eri tavalla nyt kun AI ottaa työtä hoitaakseen.
Jos tämä aihe koskee henkilöstöpäätöksiä, niihin sovelletaan omia lakisääteisiä vaatimuksia; se ei ole osa tätä arviointia. Mitä tässä sen sijaan tapahtuu: määritetään, mitä työtä prosessi sisältää, mikä siitä on siirrettävissä AI:lle ja mikä siitä on selitettävissä ostajalle. Tähän viimeiseen kysymykseen, mikä työ tässä nimenomaisessa yrityksessä on todella siirrettävissä AI:lle, vastataan tehtävä kerrallaan FTE TO AI:n työskannauksella.
Prosessit harvoin elävät erillään muusta. Se, miten näkyvä yritys on uusille asiakkaille, liittyy siihen, miten toistettavaa sen taustalla oleva työ on, katso mitä AI tekee yrityksen markkina-asemalle, ja kysymys siitä, ovatko sopimukset ja asiakirjat kunnossa, liittyy samaan dokumentaation kysymykseen, katso mitä AI tekee yrityksen oikeudelliselle hygienialle. Kokonaiskuva siitä, miten yritys tehdään myyntikuntoon, löytyy kohdasta miten teette yrityksestänne myyntikunnossa olevan.
Maksuton arvotarkistus koostuu kahdeksasta lyhyestä kysymyksestä, yksi per arvoajuri, ja antaa kuvan siitä, mikä ajuri painaa hintaanne tänään enimmän. Täydellinen arvoskannaus, joka sisältää kypsyyspisteet per ajuri, omistajariippuvuusindeksin ja kaksivuotiskalenterin kohti exit-hetkeä, on rakenteilla.